Kukaan ei voi  olla liian vahva, mutta moni käyttää liikaa aikaa voimaharjoitteluun.

Urheilijan tulee kyetä löytämään itselleen sopiva määrä voimaharjoittelua, jolla voidaan saavuttaa lajin kannalta riittävät voimatasot ja ylläpitää niitä läpi kauden mahdollisuuksien mukaan. 

Oikeanlainen voimaharjoittelu voi tukea nopeutta, mutta nopeutta vaativissa lajeissa spesifi nopeusharjoittelu on ehdottoman tärkeä osa kokonaisuutta.

Monipuolinen venyttely tulisi sisältää kaikkien notkeuden eri muotojen harjoittamisen. Näitä ovat:

• Staattinen Passiivinen 

• Staattinen Aktiivinen 

• agonistinen 

• antagonistinen

• Dynaaminen Passiivinen 

• Dynaaminen Aktiivinen 

Aivan kuten voima, myös notkeus on spesifi ominaisuus, johon vaikuttaa erityisesti liikenopeus ja liikelaajuus. 

Kärjistäen voidaan sanoa että voima ja notkeus ovat toisiaan vahvasti tukeva kaksikko, joka luo pohjan kaikelle muulle!  

​

Hyvä liikkuvuus vaatii kaikkien motoristen kykyjen hyvää tasapainoa, mutta erityisen tärkeäksi voidaan nostaa notkeus(eng. flexibility), voima ja koordinaatio.  

Koordinaatiosta voidaan puhua monessa eri kontekstissä, mutta tässä määritelmässä se koostuu tasapainosta ja motorisesta kontrollista.

Koordinaation kannalta keskeisessä roolissa on liikkeestä saatava palauteinformaatio jonka avulla keskushermosto säätää tulevia liikkeitä optimaalista lopputulosta tukeviksi. 

Ketteryys koostuu koordinaatiosta, voimasta ja nopeudesta(joskus lista on paljon pidempi aina energiantuottoon asti). Ketteryys on toisin sanoen motorinen taito muuttaa nopeasti liikkeen suuntaa ja / tai nopeutta. Ketteryyteen liittyy aina myös kyky havoinnoida ympäristöä ja tehdä oikeita kognitiivisia ratkaisuja. Ympäristöllä onkin selkeästi isompi rooli ketteryydessä kuin vaikkapa voimassa.   

Kestävyydellä voidaan tarkoittaa paikallisesti tietyn lihaksen tai lihasryhmän lihaskestävyysominaisuuksia ja hapenkuljetuselimistön kykyä...